Reipas reissu Amsterdamissa

Opiskelijaryhmän astuessa KLM:n koneeseen jäi taakse vielä silloin talvinen Suomi ja Helsinki. Kohteenamme oli tällä kertaa Alankomaiden Amsterdamissa järjestettävät Intertraffic 2016 -messut. Liikennealan opiskelijoiden näkökulmasta matkakohteena Amsterdam oli myös mielenkiintoinen, sillä se on monella tapaa edelläkävijä liikennesuunnittelussa. Muunmuassa pyöräily on saatu erinomaisesti integroitua tieverkkoon ja kaikki liikennemuodot on otettu tasapuolisesti huomioon.

Amsterdamin maisemaa lentokoneesta

 

Ensimmäinen päivä kului matkustamiseen Helsingistä Amsterdamiin. Lentokoneella matkustaminen on ehtinyt opintojen aikana tulla tutuksi kaikille, jopa niille jotka lensivät ensimmäistä kertaa opintojen ensimmäisellä ekskursiolla syksyllä 2014. KLM:n erinomainen palvelu oli huippua verrattuna erääseen kotimaiseen toimijaan ja huolimatta hieman epävakaisesta säästä, kone laskeutui tasaisesti Schipholin kentälle.

Vaihtoehtoisia laskeutumispaikkoja Schipholin kentällä

Matka Schipholin lentokentältä jatkui junalla. Vieraskielinen lippuautomaatti tuotti pieniä hankaluuksia, mutta niistäkin selvittiin paikallisten avulla. Myös laiturit olivat hieman sekavia ja satuimmekin nousemaan junaan, mikä meni suoraan Amsterdamin Centraal Stationille. Alkuperäisen suunnitelman mukaan olisimme jääneet junasta Lelylaanin asemalla, josta hotellille olisi ollut lyhyempi matka raitiovaunulla. Kiersimme kuitenkin keskustan kautta, josta matka hotellille taittui raitiovaunulla nro 17.

Hotel New West Inn

Hotellin lounge

Parinkymmenen minuutin matkan jälkeen ja lyhyen kävelymatkan jälkeen saavuimme hotellille, joka ulkonäöstään huolimatta oli hyvinkin siisti ja asiallinen. New West Inn toivotti meidät tervetulleeksi Amsterdamiin.




















Ensimmäisenä iltana pieni ryhmämme siirtyi läheiseen turkkilaiseen ravintola Sahaniin, eikä se ollut mikään peruskebabmesta. Neljän tähden ravintolan kebabannokset olivat täyttäviä ja erittäin maukkaita.

Neljän tähden kebab riisillä

Toisen päivän kohde ja matkamme päätarkoitus, Intertraffic 2016 -messut järjestettiin RAI-keskuksessa. Keskukseen oli noin parinkymmenen minuutin matka, joka taittui kätevästi ensin raitiovaunulla ja sitten metrolla. Opasteet paikalle oli hyvät ja retkikunta saavutti määränpään suunnitellusti.

Welcome to Intertraffic!

Messut olivat kokoluokaltaan aivan erilaiset kuin Persontrafik -messut, joissa opiskelijaryhmä vieraili syksyllä 2014. Viisi teema-aluetta käsittävä messualue tarjoili alan uusimpia innovaatioita ja mahdollisuuksia luoda uusia suhteita. Pysäköintiin, liikenteenohjaukseen, infrastruktuuriin, liikenneturvallisuuteen ja viisaaseen liikkumiseen keskittyneet alueet olivat kaikki täynnä näytteilleasettajia ympäri maailmaa ja näiden lisäksi oli mahdollisuus osallistua erilaisiin luentoihin.

Näitä on nähty jo Riihimäelläkin

Parkkimittareita jokaiseen makuun

Liikennevalojakin voi olla montaa mallia

Myös liikennemerkkejä oli moneen lähtöön

Yksi päivä hujahti messuilla nopeasti ja tarjontaa olisikin ollut useammaksi päiväksi. Osa opiskelijoista päättikin jatkaa messujen tutkimista myös seuraavana päivänä. Nälän ja väsymyksen iskiessä oli aika siirtyä loppuillaksi tutustumaan Amsterdamin ravintolakulttuuriin.

Täysin perinteistä alankomaalaista ruokaa Amsterdamista on hyvin vaikea, ellei mahdotonta löytää. Tämä johtuu kaupungin sijainnista, minkä seurauksena eri kulttuurit ruokatapoineen ovat sekoittuneet hyvin voimakkaasti paikallisiin tapoihin. Eräässä pienessä mutta idyllisessä ravintolassa toivoimme tarjoilijalta kuitenkin jotain perinteistä ja alkupaloiksi saimmekin raakaa silliä, jonka sisälle oli kääritty suolakurkku. Omaperäinen makupala, joka jakoi pöytäkunnassamme mielipiteitä.

Kalaherkku

Turska-annos

Ravintolan nimi

Kolmantena päivänä osa opiskelijoista palasi messuille, mutta meidän pienemmän retkikuntamme päätti pitää turistipäivän. Lähdimme suhteellisen aikaisin aamulla seikkailemaan raitiovaunulla ympäri kaupunkia, tavoitteena käydä vilkaisemassa muutamia nähtävyyksiä. Ohessa kuvia turistikohteista, joissa kävimme. Kävimme myös kanava-ajelulla, mikä oli erinomainen tapa nähdä kaupunkia hieman erilaisesta näkökulmasta. Veneen nauhoitetut selostukset ja kipparin tietoiskut tekivät veneretkestä mielenkiintoisen.

Näkymiä kanava-ajelulta, Centraal Station

Kumpi väistää?

Illalla syttyivät valot

Kansallismuseon edessä olivat kuuluisat I AmSterdam kirjaimet

Tuttu nimi

Alankomaiden korkein tuulimylly, alakerrassa panimo

Tuulimyllyn pienpanimo

Amsterdamia oli nyt nähty useampi päivä ja oli aika siirtyä hieman sivummalle keskustan vilinästä. Neljäntenä päivänä lähdimme siis kohti Rotterdamia ja satama-aluetta, jossa meille oli järjestetty ohjelmaa. Amsterdamista Rotterdamin kautta Hoek Van Hollandiin matka kesti yli tunnin ja aikaisen aamun sekä epävakaisen sään myötä fiilikset olivat monipuoliset. Sää satama-alueella vaikutti sateiselta, mutta siitä huolimatta kaikki vuokrasivat kylältä polkupyörät. Hoek Van Hollandista matka jatkui vesibussilla Maasvlakteniin, jossa pyöräiltiin vielä 3 kilometrin matka esittelykeskukselle.

Rotterdamin Centraal Station

Tandem

Taajamajuna merenrantaan

Vesibussi

Esittelykeskuksella meille oli tiedossa yksityinen esittelytilaisuus, mutta ennen sitä hyppäsimme pienen laivan kyytiin, joka kiersi Maasvlaktenin satama-altaita. Altaita ympäröi aallonmurtajat ja konttien purkualueet, joiden maaperä on pumpattu merenpohjasta ja isoimmat lohkareet kuljetettu muualta. Lisää Maasvlaktenista voi lukea Henri Käen blogikirjoituksesta, missä kerrotaan tarkemmin alueen rakentamisesta.

Satama-alueen laiva

Matkalla nähtiin konttiliikennettä

Laiva on lastattu

Satamasta

Kierroksen jälkeen siirryimme välipalalle esittelykeskukselle, josta löytyi myös nuorempaa väkeä inspiroivia, interaktiivisia pelejä ja simulaattoreita. Näillä oli mahdollista kokeilla esimerkiksi konttien siirtämistä laivaan ja ruoppausaluksen käyttöä.

Ruoppauskonesimulaattori taitavan opiskelijan käsissä

Auditorioesittelyn piti entinen kemikaalitehtaan insinööri. Hän on ollut jo useamman kymmenen vuoden ajan Maasvlaktenin parissa ja tuntui tietävän todella paljon paikasta ja sen historiasta. Mielenkiintoisen ja tiedontäyteisen luennon jälkeen oli aika siirtyä takaisin polkimille ja lähteä kohti vesibussin pysäkkiä. Aurinkokin alkoi pikku hiljaa paistamaan ja onneksemme paluumatkalla oli tällä kertaa myötätuuli.

Tulevaisuuden kuva satama-alueesta

Majakka kuivalla maalla

Sää suosi pyöräilyä, ainakin paluumatkalla

Viimeisenä iltana uni painoi silmään jo aikaisin ja seuraava päivä kuluisi lähinnä kotimatkan teossa. Jälleen kerran ekskursio oli ollut onnistunut ja opettavainen ja antanut hyviä eväitä tulevaisuuden liikennesuunnitteluun myös Suomessa. Vieraanvarainen ja ystävällinen Amsterdam teki lähtemättömän, hyvän vaikutuksen eurooppalaisella avoimuudellaan. Reissu oli monelle ensimmäinen Amsterdamiin, mutta tuskin viimeinen.

Henri Käki, Kirsi Kangasmaa & Miikka Hara